Ohjeita apurahan hakijoille
JUHLAVUODEN 2027 HANKEHAKU:
Mitä tuetaan?
Kaksivaiheisen hankehaun kattoteema on suomalaisen yhteiskunnan hyvä tulevaisuus.
Haulla on kolme alateemaa:
1. Oikeus – Suomalaisen oikeusvaltiokehityksen tukeminen
Vaikka suomalaisen oikeusvaltion kehitys ei ole välittömästi uhattuna emme ole lintukoto, joka olisi turvassa Euroopassakin nähtäviltä kehityksiltä. Oikeusvaltion säilymisen ja kehityksen kannalta aivan oleellisia edellytyksiä ovat yhteiskunnan demokraattisuus, toimiva perusoikeusjärjestelmä (johon kuuluu mm. sananvapaus ja yhdenvertaisuus kuin myös oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin) ja luotettava virkamieskunta. Kysymys ei yhteiskunnassa merkittävien toimintojen järjestelyssä ole vain julkisivuista, vaan vaikkapa lehdistönvapauden reaalisuudesta tai sosiaalipalveluiden saatavuudesta ja kattavuudesta. Kysymys on suuressa määrin luottamuksesta, siitä, luottavatko ihmiset siihen, miten yhteiskunta toimii.
Oikeusvaltioteeman alla haettava hanketuki voi liittyä ylläoleviin tai muihin vastaaviin suomalaisen oikeusvaltion kysymyksiin mm. tutkimuksen, kansalaisaktivismin, valistuksen, koulutuksen, kampanjoiden tai myönteisen kehityksen tukemiseksi luotavien konkreettisten keinojen kautta.
2. Sivistys – Monimuotoinen sivistys suomalaisen kulttuurin perustana
Säätiö tukee kunnianhimoisia hankkeita, jotka rakentavat monimuotoista sivistystä ja kulttuuria sekä lisäävät niiden painoarvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Ymmärrämme sivistyksen laajasti tiedosta kumpuavana suvaitsevaisuutena, joka edistää aidosti tasa-arvoista yhteiskuntaa. Sivistys, ja elinvoimainen kulttuuri sen olennaisena osana, ovat kestävän ja menestyvän yhteiskunnan perusta.
Sivistys-kategorian hankkeet voivat liittyä vaikkapa tieteeseen, taiteeseen, kulttuurien historiaan, koulutukseen ja oppimiseen, kansalaisvaikuttamiseen tai näiden vuorovaikutukseen. Ne voivat esimerkiksi syventää ymmärrystä suomalaisen yhteiskunnan ja maailman moninaisuudesta tai lisätä tietoa ja osaamista, jotka auttavat torjumaan epätasa-arvoa ja ennakkoluuloja. Toivomme hankkeiden vahvistavan sivistyksen ja kulttuurin merkitystä hyvän, avoimen ja kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.
3. Hyvinvointi – Kulttuurista hyvinvointia lapsille ja nuorille
Kulttuurisesti hyvinvoiva yksilö tuntee olevansa osa ympäröivää kulttuuria, tulee kuulluksi ja pystyy halutessaan antamaan oman panoksensa kulttuuriin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kulttuuri ja taiteet myös tuottavat monenlaista hyvinvointia osallistujilleen. Tässä on positiivisen kehän mahdollisuus. Luova Suomi tarvitsee uteliaita ja innostuneita lapsia ja nuoria. Hyvinvointi on kuitenkin jakautunut epätasaisesti suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa.
Teemalla etsimme pilottihankkeita ja uusia malleja sille, miten kulttuuritoiminta voidaan integroida lasten ja nuorten elämään eri paikkakunnilla sekä kulttuurisesti ja taloudellisesti eri taustoista tuleville. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi julkisen tilan käyttöä, harrastustoimintaa, päiväkotia, koulua, naapurustoja ja saavat mieluusti edustaa uutta toimintakulttuuria ja esimerkiksi ylisukupolvista, kulttuurien välistä tai julkisen tahon ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.
Minkälainen hanke voi olla ja kuka voi hakea?
Hakemus voi kohdistua yhteen tai useaan alateemaan. Kannustamme erilaisiin yhteistyömuotoihin.
Haettava summa voi olla suuruudeltaan 200 000 – 500 000 euroa. Projektin kokoa voi tarkentaa, mikäli hankeidea pääsee jatkoon. Myönnettävä rahoitus voi olla monivuotinen. Tukea voidaan myöntää sekä projektin kuluihin että työryhmän työskentelyyn tai näiden yhdistelmään. Hankkeen vastuuhenkilö huolehtii itse projektin veroseuraamuksista sekä MELA-vakuutuksista.
Juhlavuoden hanketukea voivat hakea työryhmät, yhteisöt ja organisaatiot, eivät yksityishenkilöt. Yksityiset tieteen- ja taiteenharjoittajat voivat muodostaa työryhmän projektilleen. Hakija on kollektiivi, jolla on oltava vastuuhenkilö. Projektissa toimivilla henkilöillä on oltava relevantti kytkös suomalaiseen yhteiskuntaan.
Minkälainen aikataulu haussa on?
Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen viimeinen hakupäivä on 15.12.2025.
Säätiö ilmoittaa jatkoon valituista hanke-ehdotuksista maaliskuussa 2026. Jatkoon valituilta hankkeilta pyydetään yksityiskohtaisempi suunnitelma, jonka viimeinen jättöpäivä on 15.6.2026.
Päätökset tuettavista hankkeista tehdään loppuvuodesta 2026 ja julkistetaan säätiön satavuotispäivänä 13.2.2027.
Juhlavuoden hankkeet voidaan toteuttaa keväästä 2027 alkaen.
Säätiön asiamies neuvoo tarvittaessa sähköpostitse/puhelimitse. Pyydämme myös käyttämään Rimbertin viestitoimintoa.
Mitä haun ensimmäiseen vaiheeseen vaaditaan?
Hakemus tulee tehdä Rimbert-järjestelmässä. Toivomme lyhyitä ja ytimekkäitä suunnitelmia.
Ensimmäisessä vaiheessa juhlavuoden hankkeiksi ehdotettavien hakijoiden toivotaan hakemuksessaan keskittyvän hankkeensa merkityksellisyyteen ja idean selkeään kiteytykseen sekä realistiseen toteutussuunnitelmaan.
Hakemukseen liitetään:
- Vastuuhenkilön ja työryhmän jäsenten curriculum vitaet
- Perusidea selkeästi kiteytettynä suunnitelmana, josta käy ilmi idea, toteutus ja aikataulu sekä alustavat yhteistyötahot (sopimuksia ei tarvita) ja joka sisältää rahoitussuunnitelman/alustavan budjetin. Organisaation ollessa hakija hakemukseen liitetään viimeisin tilinpäätös ja toimintakertomus.
Jatkoon valittujen ideoiden hankekuvauksia syvennetään toisessa vaiheessa ja tällöin säätiö pyytää lisätietoja.
YLEISTÄ SÄÄTIÖN LINJASTA:
Säätiö julistaa vuosittain haettavaksi apurahoja muutamalle erikseen ilmoitettavalle hakualalle, niin tieteellisiin kuin taiteellisiinkin projekteihin. Aiempien vuosien tapaan ei enää voi tehdä hakemuksia hakualojen ulkopuolelta.
Säätiön sääntöjen mukaan se tukee kulttuurihankkeita tieteen ja taiteen alalla, sekä hankkeita kaupan ja teollisuuden kehittämiseksi. Hakea voivat sekä yksityiset henkilöt että työryhmät ja yhteisöt. Hakijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta kytkös suomalaiseen kulttuuriin tai tutkimukseen tulee olla.
Menestys haussa riippuu hakemuksen tasosta sekä yleisesti tulleiden hakemusten määrästä ja tasosta. Viime vuosina säätiö on vuosittain tukenut hankkeita lähes miljoonan euron edestä, ja noin sata projektia on saanut myönteisen päätöksen. Hakemuksia on ollut perinteisesti paljon, viime vuonna 1400.
Saajille tiedotetaan henkilökohtaisesti toukokuun loppuun mennessä. Apurahansaajat ilmoitetaan myös julkisesti näillä kotisivuilla. Säätiö ei perustele kielteisiä päätöksiä.
Sähköiseen hakujärjestelmään pääsee tästäkin
OHJEET - LUE ENSIN NÄMÄ:
1. KUKA VOI HAKEA JA MIHIN?
Niilo Helanderin säätiön apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ja työryhmät. Hakijan ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta projektin täytyy olla kytköksissä suomalaiseen kulttuuriin.
Säätiö ei etukäteen rajaa haussa olevaa kenttää, hakija määrittelee itse kuulumisensa siihen.
Asiamies neuvoo tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostitse haun muotoseikoista.
2. MINKÄLAINEN HAKEMUKSEN TULEE OLLA?
Hakemus tehdään AINOASTAAN sähköisessä järjestelmässä.
Huom! Tänä vuonna haku tapahtuu ensimmäistä kertaa uudessa Rimbert-järjestelmässä.
Apurahaa voi hakea sekä tieteelliseen että taiteelliseen työhön, joko yksityishenkilönä, työryhmänä tai yhteisönä.
Säätiö ei toivo saavansa pitkiä ja runsasliitteisiä hakemuksia; lyhyt ja ytimekäs työsuunnitelma riittää. CV:n lisäksi voi halutessaan liittää mukaan kuvaliitteitä tai muita liitteitä tai linkin kotisivuille.
Hakemuksen voi tehdä/täyttää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Sähköinen hakulomake on kuitenkin vain suomen kielellä.
Suosittelijoiden ei tarvitse tehdä erillisiä lausuntoja, nimi ja yhteystiedot riittävät. Halutessaan voi liittää mukaan suosituskirjeen.
EI KIRJATTUJA KIRJEITÄ! Liitteitä ei palauteta.
3. DEADLINE
Hakuaika päättyy 28.2.2025.
Hakemusten viimeinen jättöaika on 28.2. Tämän jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.
4. TIEDOTUS APURAHOISTA
Hakemukset käsitellään maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun aikana ja saajille tiedotetaan henkilökohtaisesti toukokuun loppuun mennessä. Apurahansaajat ilmoitetaan myös julkisesti näillä kotisivuilla. Säätiö ei perustele päätöksiä.
Hakemuksellaan apurahansaaja sitoutuu siihen, että hänen nimensä ja aiheensa julkistetaan.
5. APURAHAN KÄYTTÖ
Saadun apurahan voi nostaa aikaisintaan myöntövuoden kesäkuussa ja viimeistään vuoden kuluessa myönnöstä. Myönnön jälkeen tulee apurahan saajan tehdä lyhyt vapaamuotoinen selvitys käytetystä apurahasta ja lähettää se säätiölle Rimbert-järjestelmän kautta.